• Etusivu
  • Victor Forselius-rahasto
  • Hallinto
  • Säännöt ja tavoitteet
  • Paikallista autohistoriaa
  • Jäsenyys
  • Kuvagalleria
  • Mobiilimäki
  • Koneosasto Andros
  • Linkit
  • Keskustelupalsta
  • Uutiset
  • Blogi
  • Museoajoneuvo
  • Yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita

Jäsenosio
Powered by Julkaisunet.fi
Albumit » Autohistorialliset kuvat » Linja-autoja
Tässä komea rivistö vastavalmistuneita omnibusseja 1920-luvun puolivälistä. Linja-auto rivistö on kuvattu Kupittaan puiston keskusaukiolla. Paavo Lammerin kertoman mukaan nämä TT Ford alustalle rakennetut linjavaunut on korittanut Wulff. Kyseinen koritehdas sijaitsi Itäisellä Pitkälläkadulla, ei kovin kaukana Kupittaan puistosta.
Kuvan linja-auto on tehty Graham Brothers alustalle. Auton reitti oli Kauppatori-Itäinen katu-Pajamäki. Kuljettajalla on lakisääteinen lepotauko meneillään. Ylpeä omistaja tai kuljettaja nojaa miesmäisesti autoonsa ja nortti on tietysti hampaissa. Taustalla näkyy Pajamäen omakotiasutusta. Raija Lehtisen kotiarkisto.
Kuvan Brockwayn alustalle linja-auto liikennöi aikanaan Kauppatorin ja Nummenmäen välillä. Brockway on amerikkalainen kuoma-autoja ja linja-autojen alustoja valmistanut tehdas. Brockway kuorma-autoja oli aikanaan Elannon käytössä runsaasti. Yksi Brockway kuormavaunu on entisöitynä Georg Pfalerilla Siuntiossa. Lisäksi yksi Brockway linja-auto projekti on tietääkseni Rovaniemen seutuvilla.
Kuvan TT Ford linja-auto oli varustettu lumiketjuin talviliikennettä varten. Myös sivulla olevat pressukankaat on laskettu alas. Valoa matkustamoon antavat pegamoidi ikkunat. Autossa ei ole lämmitystä. Vähäsen lämpöä tulee harvan lautalattian läpi ohjaamoon. Takana oleva rakennus on luultavasti yksi monista Portsan puutaloista. Arja Heinon kotiarkisto.
TT Ford oli T Fordin kuorma-auto versio. TT Ford oli varsin suosittu myös ensinnäisten linja-autojen alustana 1920-luvulla. TT Ford linjavaunussa matkustajien penkit olivat menosuuntaan pitkittäin. Matkustamon seinät olivat pressukangasta. Ne saattoi kesäksi rullata ylös.

Myös tässä kuvassa auton kuljettaja on pitämässä lepotaukoa tai sitten vaan halunnut kuvauttaa itsensä kesken ajon. Sisällä näkyy ainakin yhden matkustajan hahmo. Kuljettaja istuu rehvakkaasti auton konepeiton päällä.
Tämä Itäharjulle linjavaunu on rakennettu Chevroletin alustalle. Kyseessä on luultavasti 4-sylinterisellä koneella varusttu
Chevrolet-alustainen on tämäkin linja-auto. Ajolyhdyt ovat sylinterimäiset, joten vuosimalli on 1925 tai 1926. Ajoreitti on, kuten kuvasta näkyy, Kauppatori - Itäharju. Auton maskissa näkyy rekisterikilpi T-3777. Varsinaisen rekisterikilven yläpuolella on lisäkilpi, jossa on vuosikulu sekä katsastusmiehen leimat osoittaen auton tulleen katsastetuksi. Tässä Chevroletissa olevan lisäkilven vuosiluku on 1928. Kuva on siis kesältä 1928. Tuulilasin alla näkyvät suuntamerkin ja äämimerkin antolaitteet.

Taustalla lienee Itäharjun maisemia. Raija Lehtisen kotiarkisto.
Saksalainen Hansa ei ollut niitä yleisimpiä linja-auton alustoja. Nummenmäki sen sijaan lienee ollut varsin suosittu linja-autojen määränpää tai toisin päin ajatellen Nummenpakalla oli paljon linja-autoa matkustamiseen käyttäviä. Varsinaisen rekisterikilven yläpuolella on lisäkilpi, joka kertoo kuvanottovuideksi 1927. Rauno Haapa-ahon kotiarkisto.
Uutuuttaan hohtava Reo Speedwagon alustalle rakennettu linja-auto on pysäköity Linnankadun alkupäähän. Takana on Ingmannin talo, joka nykyisin tunnetaan Casagranden talona. Reon vuosimalli on 1934. Kolmekymmentä luvulla rekisterikilvet vaihdettiin joka vuosi. Rekisteritunnus pysyi samana, mutta pohjaväri oli joko valkea tai musta. Rekisterikilvessä on vuosiluku. Tässä tapauksessa 34. Lisäksi kilvessä on katsastajan leima. Kuvan Reo on jo aika jykevää tekoa. Toisaalta sen reittikin on aika pitkä ja haastava.
Kuvan Reo-alustainen linjavaunu on vuodelta 1927. Auton kyljessä on komea liimakuva. Se kertoo Reo-merkin maahantuojan olleen Pohjoismaiden Auto Tuonti Oy. Kyseisellä yrityksellä oli myymälät Turussa ja Helsingissä. Yrityksen perusti 1926 turkulainen liikemies Kustaa Peltola. Yrityksen pääkonttori ja liike olivat Humalistonkadulla. Reo linja-autot ja kuorma-autot tulivat puulaatikossa alustana. Autot koritetiin Piispankadulla sijainneessa koritehtaassa. Seppo Heikelä kertoi, että monien kesämökkien puuvajat ja ulkohuussit oli aikanaan tehty laudoista, joita saatiin noista Reon pakkauksista. Huusin seinällä saattoi olla iso Reo-leima. Kuvan linjavaunu ajoi reittiä Turku - Salo - Pertteli. Taustalla oleva rakennus on siis tuon reitin varrella.